Toissa viikolla Jyväskylän
opiskelijaliike (JYY ja JAMKO) sai tahtonsa läpi vaatiessaan
linja-autoliikenteen opiskelija-alennusten poistamissuunnitelmien
perumista. Vastaisuudessakin Jyväskylässä kirjansa pitävillä
opiskelijoilla on oikeus saada alennus 30 päivän lippuihinsa, mitä
voi pitää kohtuullisena huomioiden lippujen kalliin hinnan ja
opiskelijoiden heikon taloudellisen aseman. Lippualennuskeskustelun
ohessa nousi esille jälleen se tosiasia, että vain 37%
opiskelijoista on Jyväskylän veronmaksajia, mistä johtuen
ihmeteltiin kunnan nihkeää halua kannustaa opiskelijoita
lippualennusten kaltaisilla menetelmillä vaihtamaan kirjojansa
Jyväskylään. Keskustelua aiheutti myös eriävät näkemykset ja
laskelmat opiskelijoiden nettovaikutuksesta kunnalle sen
veronmaksajina.
Totuus on, että tuottaa sitten
kirjojansa Jyväskylässä pitävä opiskelija voittoa tai tappiota
kunnalle, kyseinen vaikutus kunnan talouteen on tältä osin pieni.
Sen sijaan huomattavasti merkittävämpi asia kunnan taloudelle on
se, jääkö kyseinen opiskelija kuntaan myös valmistuttuaan. Tässä
tapauksessa puhutaan huomattavasti suuremmista rahasummista, jolloin
opiskelijan opiskeluaikainen veronmaksukunta muuttuu kuntatalouden
kannalta merkitsemättömäksi. Eikä kaikkea voida edes suoraan
mitata rahassa sillä opiskelijoiden oleskelu kunnassa tuottaa
positiivisia vaikutuksia kunnan henkiseen hyvinvointiin, nuorentaen
kaupungin imagoa sekä rikastuttaen sen kulttuurielämää.
Valmistuttuaan opiskelijoiden tietotaso ja osaaminen voisivat olla
kunnan ja siellä toimivien yritysten käytössä, mikäli vain
kunnalla olisi todellista halua hyödyntää tätä.
Ikävä kyllä Jyväskylä on edelleen
välipysähdyspaikka monelle tänne muuttaneelle opiskelijalle ja tuo
näkemys ruokkii itseään. Jyväskylän elinkeinoelämä ei
yksinkertaisesti pysty tarjoamaan korkeammin koulutetuille
riittävästi koulutusta vastaavaa työtä ja tuo osaamiseen
perustuva rikkaus menetetään muualle. Mikä tähän ratkaisuksi?
Kunnan elinkeinoelämää kehitettäessä
keskiöön tulisi nostaa täällä jo ennestään toimivien yritysten
sijaan paikallisten oppilaitosten tuottama koulutus ja sen
hyödyntäminen. Vaikka kuinka haluaisimmekin, uutta Nokian kaltaista
suuryritystä on tuskin tulossa nostamaan kunnan taloutta.
Tulevaisuuden tulee rakentua korkeaa koulutusta hyväkseen käyttävien
pienten ja keskisuurten kasvuyritysten varaan. Näiden rinnalle
tarvitaan toimivat palvelut, ammattitaitoinen hallinto ja puitteet
kaupungin hyvälle henkiselle hyvinvoinnille. Kunnan tulisi vihdoin
ymmärtää, että jokainen opiskelija, oli hän sitten tuleva
ekonomi, hitsaaja, virkamies, sosiaalityöntekijä tai
kulttuurintuottaja, on omalla osaamisellaan arvokas kunnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti