maanantai 1. lokakuuta 2012

Opiskelijoiden arvoa ei mitata pikavoittoina


Toissa viikolla Jyväskylän opiskelijaliike (JYY ja JAMKO) sai tahtonsa läpi vaatiessaan linja-autoliikenteen opiskelija-alennusten poistamissuunnitelmien perumista. Vastaisuudessakin Jyväskylässä kirjansa pitävillä opiskelijoilla on oikeus saada alennus 30 päivän lippuihinsa, mitä voi pitää kohtuullisena huomioiden lippujen kalliin hinnan ja opiskelijoiden heikon taloudellisen aseman. Lippualennuskeskustelun ohessa nousi esille jälleen se tosiasia, että vain 37% opiskelijoista on Jyväskylän veronmaksajia, mistä johtuen ihmeteltiin kunnan nihkeää halua kannustaa opiskelijoita lippualennusten kaltaisilla menetelmillä vaihtamaan kirjojansa Jyväskylään. Keskustelua aiheutti myös eriävät näkemykset ja laskelmat opiskelijoiden nettovaikutuksesta kunnalle sen veronmaksajina.

Totuus on, että tuottaa sitten kirjojansa Jyväskylässä pitävä opiskelija voittoa tai tappiota kunnalle, kyseinen vaikutus kunnan talouteen on tältä osin pieni. Sen sijaan huomattavasti merkittävämpi asia kunnan taloudelle on se, jääkö kyseinen opiskelija kuntaan myös valmistuttuaan. Tässä tapauksessa puhutaan huomattavasti suuremmista rahasummista, jolloin opiskelijan opiskeluaikainen veronmaksukunta muuttuu kuntatalouden kannalta merkitsemättömäksi. Eikä kaikkea voida edes suoraan mitata rahassa sillä opiskelijoiden oleskelu kunnassa tuottaa positiivisia vaikutuksia kunnan henkiseen hyvinvointiin, nuorentaen kaupungin imagoa sekä rikastuttaen sen kulttuurielämää. Valmistuttuaan opiskelijoiden tietotaso ja osaaminen voisivat olla kunnan ja siellä toimivien yritysten käytössä, mikäli vain kunnalla olisi todellista halua hyödyntää tätä.

Ikävä kyllä Jyväskylä on edelleen välipysähdyspaikka monelle tänne muuttaneelle opiskelijalle ja tuo näkemys ruokkii itseään. Jyväskylän elinkeinoelämä ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan korkeammin koulutetuille riittävästi koulutusta vastaavaa työtä ja tuo osaamiseen perustuva rikkaus menetetään muualle. Mikä tähän ratkaisuksi?

Kunnan elinkeinoelämää kehitettäessä keskiöön tulisi nostaa täällä jo ennestään toimivien yritysten sijaan paikallisten oppilaitosten tuottama koulutus ja sen hyödyntäminen. Vaikka kuinka haluaisimmekin, uutta Nokian kaltaista suuryritystä on tuskin tulossa nostamaan kunnan taloutta. Tulevaisuuden tulee rakentua korkeaa koulutusta hyväkseen käyttävien pienten ja keskisuurten kasvuyritysten varaan. Näiden rinnalle tarvitaan toimivat palvelut, ammattitaitoinen hallinto ja puitteet kaupungin hyvälle henkiselle hyvinvoinnille. Kunnan tulisi vihdoin ymmärtää, että jokainen opiskelija, oli hän sitten tuleva ekonomi, hitsaaja, virkamies, sosiaalityöntekijä tai kulttuurintuottaja, on omalla osaamisellaan arvokas kunnalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti