perjantai 16. marraskuuta 2012

Eettinen vai ekologinen?


Vaikuttaa siltä, että arkikielessä erityisesti ruoasta puhuttaessa eettinen ja ekologinen menevät turhan usein sekaisin. Näitä käytetään joskus rinnan ja jopa synonyymeinä, mitä nämä missään tapauksessa eivät ole. Seuraava teksti voi vaikuttaa jonkun mielestä hiusten halkomiselta, mutta itse kaipaisin erityisesti viralliseen kieleen selkeästi enemmän johdonmukaisuutta.

Ensiksikin mitä tarkoittaa eettinen ja erityisesti eettinen ruoka? Asiasta voi olla toki montaa mieltä, mutta itse näen sanan "eettinen" hyvin kiistanalaisena ja myöskin subjektiivisena kannan ilmaisuna. Eettinen teko on yleismerkityksessä moraalisesti hyvä tai oikea teko, jonkun henkilön arvoperspektiivistä katsottuna. Kun määritellään mikä on eettistä ja mikä ei, niin ongelmaksi muodostuu se, kenen henkilön arvomaailman mukaan tätä tarkastellaan.

Puhuttaessa eettisestä ruoasta on ensin selvitettävä hyväksyykö henkilö eläinten tehokasvattamisen ihmisravinnoksi. Yleisesti tarkastellen mielipiteet tästä vaihtelevat, joskin suurin osa ihmisistä yhtynee ainakin jossain määrin siihen, ettei ole oikein aiheuttaa kärsimystä eläimille. Kuitenkin on paljon myös niitä, jotka eivät suoranaisesti näe tässä mitään väärää ja joiden mielestä ihmisellä tulisi olla oikeus eläinten tehotuotantoon ihmisravintoa varten. Näiden arvoperspektiivistä katsottuna tehotuotettu ruoka on näin ollen eettistä. Voidaanko virallisissa kannoissa eettistä ruokaa edes määritellä vai pitäisikö käyttää jotain muuta sanaa?

"Ekologinen" on jo sen sijaan vähemmän kiistanalainen käsite. Kun eettiseen ruokaan sisältyy paljon subjektiivisia merkityksiä, ekologisuutta voidaan jossain määrin jopa mitata. Ekologinen ruoka on yleismerkitykseltään sellaista, joka aiheuttaa verrattain pienen ympäristö- ja ilmastokuormituksen. Ympäristökuormitusta voimme tarkastella vaikkapa järviveden fosforipitoisuuksia mittaamalla ja ilmastokuormitusta hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen perusteella. Vertailtaessa eri tuotteiden ekologisuutta on kuitenkin tehtävä tiettyjä päätöksiä siitä, miten esimerkiksi fosforipäästöjen suuruutta voidaan suhteuttaa hiilidioksidipäästöihin ekologisuutta punnittaessa. Emme voi suoraan sanoa onko järvivesiä pilaavan lohen kasvattaminen ekologisempaa kuin ilmakehää metaanipäästöillä kuormittava nautakarja. Tästä johtuen myös ekologisuuteen sisältyy subjektiivisia mielipiteitä ja näkökantoja, joista osa myös kumpuaa jossain määrin arvoista.

Itse hyväksyn eläinravinnon käyttämisen, mutten kuitenkaan eläinten kohtuutonta kärsimystä. Koska tehotuotettu ja ahtaissa häkeissä kasvatettu broileri joutuu useimmissa tapauksissa kärsimään nautakarjaa enemmän, pidän näin ollen naudanlihaa broileria eettisempänä ravintona tai ainakin useimmissa tapauksissa. Kuitenkin epäeettistä on periaatteessa myös tulevien sukupolvien elinympäristön tuhoaminen ympäristöä ja ilmakehää kuormittamalla. Naudanlihan kilon tuottaminen aiheuttaa huomattavasti enemmän ympäristökuormitusta kuin broilerinlihan, joten tässä mielessä naudanlihan eettisyys ei olekaan enää itsestään selvyys.

Sen sijaan huomattavasti perustellummin voimme sanoa, että broilerinliha on yleisesti ekologisempaa kuin nautakarjan tuottaminen. Tämän väitteen voimme perustella tarkastellessa ilmakehän päästöjä. Nautakarjan metaanipäästöt, jotka siis aiheutuvat arkitermiä käyttäen "piereskelystä" ovat huomattava ilmastohaitta aivan kuten pienen tehtaankin päästöt. Edes kaikki kasvisruoka (muu kuin vegaaninen) ei ole ekologista, sillä jotkut maitotuotteet ovat yhtä lailla ilmastohaitta runsaasti käytettynä. Juustokilo voi olla yhtä epäekologinen elintarvike kuin naudanliha kilokin.

Lopuksi todettakoon, että nahistelu siitä, onko lihan tehotuottaminen ja tästä eläimille aiheutuvat kärsimykset oikein vai väärin tulisi jättää vähemmälle. Ei sen takia, että eläinten kärsimys olisi tämän rinnalle sivuseikka vaan kokemukseni mukaan tuo keskustelu on aina yhtä hedelmätöntä kun selkeästi erilaisia arvonäkemyksiä ja maailmankuvia kohtaavat toisensa. Sen sijaan toivoisin enemmän keskustelua siitä miten voimme ruokatottumuksillamme vaikuttaa ilmastopäästöjen hillitsemiseen. En usko, että ketään on eri mieltä siitä, onko elinympäristömme tuhoaminen oikein vai väärin.

Ruoan ilmastovaikutuksia ei ole syytä aliarvioida, sillä tämä on yksi helpoimmista tavoista säästää ilmastoa mikäli meillä on ainakin hieman halua vaihtaa tottumuksiamme. Lihan käytön vähentäminen ja kasvisruoan lisääminen ovat hyviä keinoja tähän. Jos yhä useampi runsaasti lihaa kuluttava edes vaihtaisi päivittäisen naudanliha pihvinsä esimerkiksi kalaan tai ainakin siipikarjaan, säästämme sillä huomattavasti ilmastoa aivan kuten vaihtamalla henkilöauto pyörään pieniä matkoja tehtäessä.